Täältä päin ei olekkaan kuulunut mitään vähään aikaan, Tampereen seudun kerhoonkaan en päässyt tällä viikolla. Kovasti olisin halunnut, viime kerhossa kyllä olin ja tässä sen kerran tuotoksia. Aiheenamme oli rautalankailu. Itse väkersin suuren korin ja pienen asetin, viime kerta oli jo huhtikuussa, hmm?

Kesää kohden ajattelin olla ottamatta mitään paineita sivun päivityksestä, näperrän sen minkä näperrän ja laitan kuvia tänne jos laitan. Kesän projektina on nyts saada nukketalon alakerta vihdoin valmiiksi, osia pitää vielä viilailla ja sitten liimata.

Tässä nyt kuva Annikin keskeneräisestä pyhäpuvusta, kaula-aukko aika avoin ja hihoista en osaa vielä sanoa mitään.

Keskiviikkona Tampereen Nukkelassa kokoontui taas suuri joukko alan harrastajia, kysessä oli siis nukkiskerho. Aiheena oli neulahuovutus(eläimet ja nallet), kaikenlaista siellä syntyi, toisilla nopeasti, toisilla hitaasti ja huolellisesti. Itse tein tällaisen kissan. Kiitos vielä Eliisalle, joka osti minulle tarvikkeet. Kuvassa kissa ja taustalla olevan tapetin ostin Tuohelaan tapetiksi, ja tuon ihanan kirnun sain Eliisalta, voi kiitos.

Itse annoin Eliisalle kukkopillin, jossa on ainutlaatuinen koristekuviointi ja pienen virkatun hatun. Kuvassa kukkopilli.

Tässä vielä mirri poseeraamassa, seuraavaksi vietetäänkin varmaan kissanristiäisiä ;)

No niih. Kiitos kaikille kommenteista. Päädyin sitten tällaiseen järjestykseen. Mielestäni siinä on sellaista hienoa kamari tunnelmaa, mutta kyllä se jotain vielä kaipaakin.

Olen verhoillut myös yhden tuolin uudelleen. Tämä on niitä tiimarin tuoleja, nuo kultamaalaukset kyllä pilasivat tunnelman, taidan pyyhkäistä jollain pois, jos vielä saan.

En olekkaan kertonut uudesta projektistani. Poistin Tuohelan alimman kerroksen, ja teen siihen uuden vanerista, joten pääsen taas sisustushommiin, ajattelin änkeä siihen vielä jonkinlaisen eteisen, vanhassa kun ei ollut. Sormet jo vähän syyhyää, vaikka palasiakaan ei ole vielä sahattu. Sitten katselin niitä ihania ohkaisia Fazerin karkki yms. vanerilaatikoita, ai että, sellaiseen olisikin ihana rakentaa nukketalo. Itselläni on sellaisia pari.

No niin. Hyvää yötä kaikille ja Tampereen kerholaisten kanssa nähdäänkin keskiviikkona huovutksen merkeissä.

Tein sohvaan uuden verhoilun sinisellä raitakankaalla. Upotin sen patjan kaksinkerroin tämän uuden "suojuksen sisään. Sininen sopii mielestäni paremmin kuin se vaalea.

Olen nyt miettinyt kauan, kuinka järjestelisin huonekalut kammmarissa. Pistän tähän alle muutamia kuvia sommitelmistani, voitte niistä antaa vapaasti ehdotuksia, ja ehkä joitakin uusia huonekalu ehdotuksiakin. Tässä aluksi yksi tunnelmakuva kamarista.

Tässä erilaisia ehdotuksia, eikös olekin kaikissa jotakin hienoa, mutta jokin on aina vähän tönkön näköinen. Tässä ensimmäisessä kuvassa peilipiironki ei näy, mutta se on oven vieressä takaseinällä.

Sain vihdoinkin valmiiksi tämän kauna keskeneräisenä olleen sivustavedettävän puusoffan.  Se on tehty männystä ja koivusta, ja niistä eurominiksen sorvatuista osista, eivät millään tahtoneet pysyä liimalla, taidan kokeilla vielä kolmatta liimaa. En uskalla kyllä porata niitä paikalle.

Jos maalista on kysyttävää, sanon, että lähtekää Ranskaan, maali ostettiin sieltä pari vuotta sitten jostakin pienoismallikaupasta. Tässä sohva vielä levitettynä. Toisessa kuvassa paikallaan Tuohelan kammarissa.

Patjan tein ihan äkkiä vain, saa nähdä jääkö , vai teenkö uuden, jokin hieno tyyny täytyy tehdä vielä ja peitto.

Tein Raijan kanssa vaihdon, tai no minä en vielä ehtinyt lähettämään, mutta huoh, mitä tavaroita sain.   Nuo autonkuvat, kyllä ne ovat niin ihania, ja tuo kirjakin.... Suuret kiitokset niistä.  Heh, ja nuo kävelysauvatkin ovat ihanat, ei olekaan tullut mieleen tehdä sauvoja nukkekotiin. Ja kukkiahan tarvitsen aina, niitä kun ei omista käsistä synny...

Vielä lähikuva noista autojutuista, itselläni on mummun vanha tuollainen oikeankokoinen kansio. Aivan ihania, kamera rupesi taas reistailemaan, joten kuvista ei tullut mitään taideteoksia, vaikka niiden sisältö onkin.

Raija haastoi minut tällaiseen mukavaan, hauskaan ja helppoon haasteeseen:

1. Link to the person who tagged you.
2. Post the rules on your blog.
3. Write six random things about yourself.
4. Tag six people at the end of your post and link to them.
5. Let each person know they've been tagged and leave a comment on their blog.
6. Let the tagger know when your entry is up.

Here are six random things about me:

 1. Harrastan kaikenlaista, pääharrastuksiani ovat nukkekoteilu, sukututkimus, sauvakävely huumorintajuisessa seurassa ja suunnistus.´

 2. Asun maaseudulla, pienen järven rannalla, joka on mielestäni paras paikka. Kotiahan ei voita mikään.

3. Koulu on mielestäni tärkeä, vaikka sinne ei aina suurella innolla mene. Koulusuoritukset ja numerot ovat minulle suuri asia. Sehän on "lasten työpaikka".

4.    Olen huumorintajuinen ja hauska, mutta kun suutun olen joidenkin mielestä           " kauhea"

5. Kiroilu ei ole lähellä sydäntäni, salaa päästelen kuitenkin tarpeen vaatiessa esim. epäonnistuessani ja joskus siivotessa....

6.Toteutan haaveitani nukkekotikokoon, joskus onnistuenkin x). Miniatyyrit ovat harrastus, joka sopii kaikille, en ole siis poikkeus ;)

    Haasteen saa ottaa mukaansa, ken haluaa ( en tarkoita Ken-barbia ;)

  En ala jakamaan tätä yleisesti, on mukavaa kun ihmiset saavat ottaa mukaansa jos haluavat, anettavia olisi myös enemmän kuin tuo kuusi....

Kauan on viime kirjoituksesta, mutta ei ole ollut oikein mitään kirjoitettavaakaan, taikka ei ole nytkään. Olen jotakin pientä yrittänyt näperrellä, mutta ei se aina onnistu. Tuohelan keittiön remonttikin edistyy niin hiljaisesti...  No pidän tässä nyt sellaista omanlaista taukoani. Annan aikaa koululle ja sukututkimuskin on taas edennyt, niin täytyy siihenkin perehtyä hetkeksi, kun sille antaa pikkusormen, se vie koko käden...

Yksi kuva nyt kuitenkin keittiöstä. Olen vaihtanut tapetin uuteen ja vähän vaihdellut kalusteiden paikkaa, kunnon pöytä pitäisi vielä väsätä.

Sain Tuohelaan aikaiseksi jouluseimen, tein seimen massasta, jota saa sinnellistä, ja maalsin akryylein. Seimeen kuuluu Joosef, Maria, Jeesus, paimen, ja kolme tietäjää. Eläimiin aasi ja kaksi lammasta.   Toivotan tämän seimen myötä teille oikein HYVÄÄ JOULUA. Jouluna pistän kuitenkin kuvia Tuohelasta....

Kaksi kuvaa, toinen salaman kanssa, ja toinen ilman.

Martti- poika katselee kaunista seimeä, joita ei kaikissa taloissa ole.

    On viime kirjoituksesta hetki aikaakin.  Joulu tosiaan lähestyy aivan pikavauhtia, eikä mitään oikein ehdi tekemään koulujuttujen alla.  No nyt sain kuitenkin Martin peiton valmiiksi, josta tuli ihan onnistunut, sen käärin lahjapaketiin odottamaan joulua Tuohelassa.

Sitten sain viimein kuvattua kerhossa tekemäni lyhdyt, toista maalasin vähän kynsilakalla, tuota pyöreätä oli aivan kauheaa tehdä, huoh.

Ja kun kerho kerran kokoontui Nukkelassa, niin ostin Tuohelaan jouluksi kynttelikön...

Jouluksi en ole saanut paljon muutakaan aikaiseksi, kun ei ole käytössä uunia, kun keittiömme on remontissa, niin ei voi mitään massailla.                                                                        

NO JOULUNA SITTEN TAAS UUSIA ASIOITA TUOHELASTA

Joulu on kovasti tulossa, ja paljon olisi tehtävää. Valoin jo Tuohelaan muutamia kynttilöitä.  Ohessa myös kuva Eijan lähettämästä kaulahuivista, jonka antoi kiitokseksi tonttujen ohjeesta, sain myös suloisen henkarin ja halloweeni kuvia.... Tässä suloinen huivi, jonka sai Martti.

Pyhä oli tullut Tuohelaan, ja pirtissä sytytettiin kaksi kynttilää, ja niiden keskelle asetettiin raamattu, ja peili valon heijastamiseen. Kynttilät olen itse valanut. (älkää huomatko suurennuslasia)

Annikki alkoi valmistella joululahjoja kiireellä, ja niinpä hänellä meni monet yöt niden teossa, kamarissa pienen valon ääressä hän neuloi, Juhanin vain nukkuessa. Vasta aamun tunteina meni nukkumaan. Martin tilkkupeittoon ei menisi kuin yksi yö enää..

 Sain Väinölän Marialta ihanan tunnustuksen, kiitoksia tuhannesti. Lissä tunnustuksia on tullut Sarilta ja Olgalta, kiitoksia paljon.                

       

   Säännöt olivat tämännäköiset:

 1. Tunnustuksen saaneet saavat laittaa kuvan blogeihinsa.

 2. Linkitä blogiin jonka pitäjältä sait tunnustuksen.

 3. Nimeä seitsemän muuta ja linkitä heidän bloginsa.(määrä vapaa)

 4. Jätä viesti heidän blogeihinsa, jotta he tietävät nimeämisestä.

               Eijuli

               Eliisa

               Minna

               Piipa

              Leila

              Lotte

              Aino ja Maija

Olkaatte hyvät! Olisi ollut paljon muitakin, mutta nämä ovat suuria suosikkeja, niin ja tunnustus takaisin Marialle...

Sain myös Eijalta pienen kiitoksen tuosta lankatonttu ohjeesta, jota en vielä ehtinyt kuvaamaan, kun sisko otti digikamerani mukaan jonnekin konserttiin. Siitä kuva myöhemmin.

Tässä on nyt ohje, jota jotkut pyysivät sähköpostinikin  kautta, tässä on oma versioni, jota olen käyttänyt, eri kirjoissa on erilaisia, ja eriliaisilla tekniikoilla, mutta tämä on aika yksin kertainen ohje lankatonttuihin.                Piirustustaito ei mennyt ihan nappiin, kun puuvärit olivat vähän huonot, eikä ollut terotinta, toivottavasti selkeää.   HUOM! MUISTA SOLMIA SOLMUT TIUKKAAN! 

1. tee kädet kiertämällä lankaa jonkin todella pienen askin tai nukkekodin kirjan ympäri, irrota lanka, kierrä molempiin päihin punaisella langalla  sulkeet/ kämmenpohjat.

2. tee hieman isomman askin ympäri lankaa, josta syntyy tontulle vartalo. Pujota kädet vartalon läpi, ja jätä käsien yläpuolelle sopiva tila päätä varten, solmi pää kiinni, ja käsien alta toinen solmu, jotta kädet pysyvät.

3. Tee jalat jakamalla jäljelle jäänyt osa kahtia, ja solmimalla taas niiden alapäät, "jalkapohjat".  Leikkaa jalkojen kärjet saksilla auki(ei välttämätön)

(4.) Voit tehdä punaisesta kankaasta tontulle lakin, Tässä oma suurempaa versiota, joka tulee Tuohelaan lattiakoristeeksi.

Joulu on tulossa, joten täytyipä sitä tehdä jotakin nukketaloonkin, marraskuuta kun eletään.  Ensiksi tein kuuseen vanhan Weisten mallin mukaan koristeita, joita itsellänikin on muutamia. Tein koristeet piipunrassista ja enkelikuvat olen leikellyt lehdestä.(näitä teen ehkä vielä lisää)Narut vain puttuvat enää. Joulutähden sen sijaan tein ylijääneistä pätkistä, teen varmaankin paremman jouluksi, tämä oli ns. kokeilu. Tähden muotoisia piti tulla.

Sitten kokeilin ensimmäistä olkityötäni miniatyyri koossa, josta syntyi olkipukki, omalla ohjeellani, vähän on laihan näköinen. Mittakaava unohtui, no tuo lehti on 2cm pitkä.

Sitten kokeilin tehdä perinteisiä lankatonttuja, joiden raajat solmin ompelulangalla, enkä villalangalla, jotenka vasemmalla on vanha, villalangoilla solmittu ja oikealla omepelulangoilla solmittu, joka on eilen tehty.

Niinkuin lupasinkin, tässä on uusi kirjoitus taas. Sain vihdoinkin sen keinutuolin korjatuksi, minkä koira söi keväällä, kuvat ennen ja jälkeen.

Yläosasta tuli vähän liian iso, ja keinu näyttää muutenkin aika kapealta, sorvattuja osia tuli enemmän, mutta ne tekevät sen huteran näköiseksi... Yritin säilyttää mahdollisimman paljon alkuperäisiä osia, koska sain tämän keinun kerran isomummultani, mutta en ole varma mistä oli saanut ja milloin, ja eikä sitä voi enää kysyä...

...Sitten voidaankin jatkaa tarinalla Tuohelan isäntä oli käynyt Tampereella hakemassa keinun korjauksesta, ja ajatellut yllättää Annikin tuomalla hänelle kunnon kengät, kengät ovat ne, mistä toisen tein kerhossa, ja toisen tein kotona. Annikki ilahtui mielihyväksi, ja vaihtoi kengät heti koko kesän ja kevään käyttämiinsä pitkiin sukkiin.

Juhanilla oli myös muuta mukanansa kuin keinu ja kengät, paljon kankaita, kiitokset niistä Eliisalle(http://villaella.vuodatus.net). Niistä annikki loihtisi kaikkia ihania käsitöitä syksynpimeinä iltoina kynttilöiden ja pirtin suutarinlampun valossa.

Mutta illalla Annikki joutui vähän pettymään, kun Karoliina tuli koputtamaan ovelle. Hän halusi vaihtaa pestipaikkaa, Annikki ei ensin ymmärtänyt, miksei hän haluaisi tänne jäädä? Karoliina kertoi tulevista suunnitelmistaan perustaa perhe ja ruveta viljelemään maata miehensä kanssa, jota ei kylläkään ollut vielä löytänyt. Mutta Annikki kysäisi, mitä salin peräkamarille tehtäisiin, jonka Karoliina oli sisustanut perintönä saamistaan tavaroista. -Pitäkää se muistona minusta, ja antakaa se Martalle ja Juhanille, se olkoon minun lahjani heille...

eilen kokoontui Tampereen nukkokotiinnokkaat nukkelassa kerhoilemaan, vaikka oli niitä kauempaakin, kiitoksia vain kaikille, tupa oli ihan täynnä, naurettiinkin, että täytyy ottaa Tampere-talo käyttöön...  Aiheena olivat kengät, joita kukin teki omaan tahtiinsa, ja mukautetuilla ohjeilla, vetäjinä toimivat Minna ja Eliisa, kiitoksia kauheasti. Tässä nyt epäselvä kuva muutaman tuotoksista, anteeksi kun epäselvä kuva, kun kamera rupesi vähän reistaamaan....Alakuvassa on minun tekemät aamutossut ja tallukaat, ja juhlakengät vielä kesken(eivät kuvassa)

Ja suurkiitos elisalle, joka antoi minulle kankaanpaloja, ihanan tyynyn, ja niitä apteekkipulloja, rupesin jo etikettejä miettimään. Kankaistakin saan taas kaikkea ihanaa.

Tyyny oli todella upea ja pääsi tunnelmavalaistukseen, Tuohelan kamariin. Juuri hyvän kokoinenkin, kiitos.

Nyt olen taas iloinen, ja innokas , joten taitaa ilmestyä uusikin päivitys aika pian, heippa siihen asti.

on viime kerrast aikaa, mutta kun ei ole oikein mitään ideoita ja keskeneräisetkään työt ei valmistu, jotain pientä aina, mutta ei tule edes kuvattua, kun menee usein roskiin. Ja kouluhommatkin painaa päälle, kokeita on jo neljä tiedossa, mutta kai se sitten kun syksy pimenee, niin ei tule ulkonakaan oltua.

No on sentään jotain esiteltävää. Pirtin "valeikkuna" sai revinnäisverhon. tehty pellavakankaasta, oman ohjeen mukaan revitty.

Sitten Tuohelaan saapui Suomen kuvalehtiä. Löysin joskus jostain uusintapainoksen jostain kuvalehdestä, ja sen takana oli kuva kaikista sen vuoden lehdistä pienen, niin oli siitä helppo leikata ja sisukset muilta lehdiltä. Lehdet ovat oikesti selvempiä.

Ja sitten, omalla ohjeella myös tehty kukkanen, ruukku ostettu jostain käsityöliikkeestä, ja kukkaset saatu vaihdoissa. Vähän ison näköinen kyllä, mutta olkoon, lisää sitten joskus seraavalla kerralla, viimeistään kerhon jälkeen.

Tuohelan keittiön uuni oli viimein saatu kuntoon, vaikka suurempi luukku puuttui. Mutta pienempikin pesä lämmitti jo ihanasti, sillä talven viimat alkoivat tunkeutua pirttiin. Seinät oli maalattu vaaleansinisiksi, ja alaosaa tapetoitu. Kaikki keittiössä oli valmista, paitsi kaipasivat vielä viimeistelyä. Je huuvakaan ei oltu vielä tehty. No kaikki aikanaan.( tehty euro minis tiilistä, ja laastina savea, luukut balsaa)

Ei kyllä näytä kovinkaan siistiltä, oikeasti parempi, vaikka onhan tämä keittiö kokonaan aika pasha.

Lautashylly oli Annikin äidin peruja, ja vihreän "elämähyllyn" oli Juhani tehnyt. Elämähylly kuvaa päivittäisiä tarpeita, jotka kuitenkin ovat juhlavampia esim. sokeri kahvi, mausteet.

Pöytä oli katettu juhlavaksi, sillä Juhanin oli määrä saapua sairaalasta. Hän varmasti yllättyisi, kun keittiö on valmis. (pöytä on uusi, maalata vielä pitäisi)

Martta oli aamulla ruvennut karstaamaan vuoden villoja kehruuksi (jospa saisi sen rukinkin korjattua) Ja Ananias oli päättänyt mennä pyytämään lupaa Annikilta, Martan ja hänen kihlaukseensa 

....Eikä paljon tiennyt, mitä Ananias oikeasti teki. Ananias oli mennyt sanomaan Annikille kaiken olevan valmista, mutta ei arvannut, että Annikki oli vielä pukeutumassa. Annikki oli vielä ilman korsettia, mutta onneksi selin ovelle, kun Ananias tömäytti huoneeseen. Ananias pyysi kovin anteeksi, ja sanoi ettei tämä toistuisi, eikä enää kehdannut sanoa oikeat asiaansa, mitähän Annikki olisi ajtellut, ensin tulaan katselemaan alastonta anoppia ja sitten pyydetäänkin jo tyttären kättä.

Tuohelan pirtissä oli harras tunnelma, suutarin lampun valossa. Leipäorsi oli aika vajaa, joten leipomispäiväkin oli lähellä, mutta keittiön puuhella ei ollut vielä täysin valmis. Yleiskuva pirtistä:

Martti poika oli juuri järjestellyt lelunsa, ja oman nurkkauksensa, Martin mielestä seinällä olevassa taulussa oleva Venäjän maan keisari näytti mahtavalta, mutta Martta taas pelkäsi suurta manifestia, joka oli meneillään, kaikki Tuohelan asukkaat olivat kirjoittaneet nimensä adressiin, ja Juhani oli mukana kylän salseurassa, itsenäinen Suomi. Martta käski Martin nukkumaan.

Ananias katseli avovaimonsa puuhia ja haaveili perhesstä Martan kanssa, vaikka eiväthän he ollett vielä edes naimisissa. Ananias ehdottikin Martalle kuulutuksien hakemista jo tässä kuussa....

Martta epäili äitinsä suostumusta, mutta pirtin ikkuna oli ollut auki ja Annikin myös, niinpä Annikki oli kuullut kaiken ja myhäili tyytyväisenä, vaikka pelästyi lopulta, kun ajtteli että hänestä tulee mummu, mutta nuorin lapseni on vasta 5v, ja Martti 9v. En halua vielä mummuksi, no olen sitten mamma.... Kuka arvaa, mitä tapahtuu seuraavaksi?